*

Nokialainen avautuu

Kiitokset Herlinille

Huomasin pohtivani, miten paljon sananvapautta ja puhetta Uuden Suomen sivusto on synnyttänyt suomalaisten keskuudessa. Se on osa länsimaista demokratiaa, että Mrs. Nobody jostakin saa ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään. Toki löytyy heti toisaalta muita, jotka kokevat olla erimieltä ja uskaltavat jakaa näkemyksensä. Sekin on osa sananvapautta ja sitä kepeyttä, jolla meillä tänäpäivänä saa jokainen tahollaan osallistua ja vaikuttaa. 

Viimeaikoina on esille nostettu esimerkkejä siitä, miten media nostaa toisia henkilöitä ja mielipiteitä ja sulkee ja rajoittaa muutamien sanomisia. Esimerkiksi Timo Soini koki tulleensa poissuljetuksi mediasta viihdeohjelmassa, koska Nelonen näki Timolla olevan vaikuttamisen mahdollisuuden joihinkin sillä hetkellä päivänpolttaviin poliittisiin asioihin.  

Samoin Päivi Räsänen näyttäisi median silmissä nousevan Suomessa toiseksi epäviralliseksi naispuoliseksi arkkipiispaksi, jonka sanomisten uskotaan maksavan suoranaista rahaa. Se onkin eri näkökulma, miten toisten sanomiset ovat niin painavia, että niiden nähdään olevan kuin kultarahoja tai ottopisteitä.

Suomessa on virallisia sanojia, joiden mielipiteitä ja ääntä kansa kuuntelee ja toisaalta kiivaasti vastustaa. Tuo vastustaminenkaan ei olisi niin kiivasta, jollei sanojalla olisi jotakin vakanssia, joka tuo sanottavalle sen painoarvon.

Sen vuoksi onkin ihmeellistä, että Suomessa vielä saa sanoa. Ja on aivan erityisen inhimillistä antaa palstatilaa meillekin, joiden sanomiset ovat välillä kovin vajavaiset, asema ja pankkitili vaatimaton. Sitä kuitenkin kutsuisin demokratiaksi. Olen kuullut, että italiassa kirkkojen rippituolit auttavat kansaa ja vähentävät mielenterveyskuluja. Kun on joku, joka kuuntelee ja jolle saa jakaa tuntoja, se jo helpottaa.  Mielestäni Niklas Herlin on tehnyt ison palveluksen luomalla palstatilaa ja kulttuurin, jossa kaikki saavat sanoa. En toki väitä, että kaikki myös kuuntelisivat, mutta se on kuitenkin alku. On tila, jossa saa näkyä ja jakaa huolia ja murheita.  On myös viihdyttävää ja joskus kiihdyttävää lukea, mitä kulloinkin nostetaan pöydälle yhteisesti ruodittavaksi. Mistäpä me täällä puhuisimme, jos olisimme kaikesta yhtämieltä.

"Makuasioista ei voi kiistellä", sanoi jo luokkakaveri ala-asteella. Silti niistä kiistellään ja niillä mainostetaan ja myydän lehtiä. Kaikki, mikä painetaan, ei kuitenkaan ole punnittua. Se on läpivirtausta, josta painavammat asiat jäävät pysyvämmin elämään.  

Vaikka meillä on nyt tämä media ja tämä sananvalta, on kuitenkin aina joukko ihmisiä, joiden kädet eivät koskaan yletä näille näppäimistöille. Suuri joukko maailman ihmisistä on lukutaidottomia. Erilaiset konfliktit aiheuttavat sen, että varoja sijoitetaan koulutuksen sijaan aseisiin. On myös ihmisiä, joilla ei ole ääntä, ei kieltä, ei viittomia. Ja on niitä pieniä, jotka eivät vielä voi avata suutaan omasta puolestaan. 

Tänään pysähdyin miettimään, miten arvokasta on, että minulla on tämä mahdollisuus. Osaanko käyttää sitä? No en, tai ehkä silloin tällöin. Riippuu lukijakunnasta ja siitäkin, kenet viestini tavoittaa, ketä se koskettaa. On se tehnyt minusta astetta sosiaalisemman, osallistuvamman ja toisinaan myös kuuntelevamman. Toivottavasti mahdollisuus tekee minusta myös harkitsevamman, mutta ei sentään niin paljon, että mykistyn kokonaan. 

Emme ole kiviä, meitä ei tarkoitettu mykiksi. Me emme ole simpukoita, jotka avautuvat vain nielaistakseen kaiken sisälleen. Kaikesta voidaan keskustella. Syyttely ei ole varsinaista keskustelua. Se on kyllä vaikuttamista, mutta yksisuuntaista. Syyttelemällä ei voi asettua aitoon vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus on jotakin, jossa asettuu haavoittuvaiseksi. Kun kaksivuotias tapaa työpäivän jälkeen vanhempansa, hän tervehtii ensisanoikseen iloisesti: "Iskä, onpa sua kiva nähdä!"

Kiitos, että sinä olet täällä! Yhteisessä maailmassa, erillisine mielipiteinemme, olemme jokainen ainutlaatuisia. Käytetään se mahdollisuus hyvin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Alexius Manfelt

Anna-Riina hyvä, kirjoitat viisaita ajatuksia ja niihin on helppo yhtyä. Samoin rooli, jonka annat Niklakselle, on todella tärkeä ja ilman häntä meillä ei olisi tätä hienoa mahdollisuutta olla erimielisiä ja samanmielisiä. Se on sitä kulttuurin henkistä rikkautta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Totta, melko ainutlaatuinen paikka tämä päästä näkyväksi näin taviksen näkökulmasta...

Käyttäjän teemukammonen kuva
Teemu Kammonen

Kiitos kirjoituksesta ja osallistumisesta keskusteluun. Välitän tiedon tästä kustantajallemme.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Nyt olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset